Koonti yhdyskuntalautakunnasta 4/2021

Voit tutustua 12.10.2021 pidetyn yhdyskuntalautakunnan kokouksen pöytäkirjaan täältä.

Kävelijät tuovat eniten rahaa keskustaan

Meille esiteltiin tutkimusta, joka valottaa sitä, miten kaupunkiseudun asukkaat asioivat, liikkuvat ja kuluttavat Tampereen keskustassa. Tutkimuksen sisältö oli erittäin mielenkiintoinen ottaen huomioon julkisen keskustelun, jossa usein puhutaan siitä, kuinka merkittävä osa esimerkiksi autoilijat ovat keskustan liikkeiden kannalta ja autioittaako ratikka keskustan. 

Ensin hieman lukuja ja sitten huomioita! Tärkeimmät syyt saapua keskustaan ovat kaupoissa asiointi sekä ravintoloissa, baareissa ja yökerhoissa käyminen. Keskustaan liikutaan pääosin autolla tai joukkoliikenteellä. Keskustassa kohteiden välillä puolestaan liikutaan eniten kävellen. Kävellen tuodaan eniten rahaa keskustan liikkeisiin: vuosikulutus kävellen on 2484 e, pyöräillen 1983 e, joukkoliikenteellä 799 e ja autoillen 749 e. Ostovoimasta 36 % kulkee kävellen, 29 % autolla, 27 % joukkoliikenteellä ja 9 % polkupyörällä. Tutkimuksen mukaan kävelijän kertakulutus on pienempi kuin autoilijan, mutta käyntejä on merkittävästi enemmän. Tutkimus paljastaa myös, että keskusta-alueen asukkaista yli 50 % kävi vähintään kolme kertaa viikossa keskustassa. Kaikista Tampereen kaupunkiseudun asukkaista keskustassa vieraili viikoittain noin 35 %. Tästä voidaan päätellä, että juurikin keskusta-alueen asukkaat ovat tärkeitä keskustan liikkeiden kannalta, joskin on myös tärkeää, että muualta saapumisen helppous on tärkeää keskustan saavutettavuuden kannalta. Se, kuinka paljon keskustassa kävellään, korostaa puolestaan sitä, että keskustan kävelyolosuhteita kannattaa ja tulee kehittää. 

Näin päättäjinä huomio kiinnittyy myös siihen, miten keskustasta saataisiin entistä viihtyisämpi. Meille esiteltiin lautakunnassa aiemmin raporttia Tampereen siisteyteen liittyen ja kehumista ei juurikaan ole, sama toistuu myös tässä tutkimuksessa. Keskustan viihtyisyys ja siisteys vaikuttaa siihen, kuinka usein keskustasta halutaan käydä ja kuinka pitkään siellä halutaan viipyä. On selvää, että keskustan siisteyteen ja helppoon liikkumiseen tulee panostaa. Askeleita oikeaan suuntaan on siis otettu meillä Tampereella, mutta erityisesti kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen tuomia mahdollisuuksia tulee kehittää.

Tutkimus on tehty korona-aikana ja ennen ratikan aloitusta, mikä kannattaa huomioida tuloksia tarkastellessa. On erittäin mielenkiintoista nähdä tutkimuksia myöhemmin, mikäli elämä entiseen normaaliin palaa. Joka tapauksessa kyseessä on tutkimus, jota kannattaa tehdä aika ajoin!

Merkittäviä asemakaavoja nähtävillle

Asetimme kolme merkittävää asemakaavaa nähtäville kokouksessa. Tämä tarkoittaa sitä, että kaavat ovat virallisesti nähtävillä ja niistä voi jättää muistutuksia, jotka käsittelemme lautakunnasta. Jos kaavoihin ei tule muistutusten aiheuttamia muutoksia, edetään hyväksymisvaiheeseen. Jokainen voi tarkastella vireillä olevia asemakaavoja Tampereen kaupungin sivuilta. 

Tullikamarin aukio ja Kalevan alue kehittyvät kuhisten

Kalevan Prisman alueesta tulee käytettävämpi

Kalevaan Prisman viereen tulee kuusi asuinkerrostaloa, enemmän vihreää puistoa ja samalla liikennejärjestelyitä uusitaan. Alueelta puretaan pois vanhat tasakattoiset talot, joissa on ollut erilaisia kauppoja. Kaavan alueesta on tulossa tärkeä solmupiste liikkumisen kannalta. Asukkaita alueelle mahtuu noin 500 nykyisen esityksen mukaisesti ja tämä luku on hieman aiempaa pienempi, koska osa asuinrakennuksista on muutettu hotellikäyttöön. 

Alueen viihtyvyyttä parannetaan erilaisten istutusten ja avaran aukion avulla. Istutusalueet muistuttavat Kalevankankaasta, sillä puiksi istutetaan mäntyjä. 

Ennusteen mukaan liikennemäärät kasvavat eniten Hervannan valtaväylällä ja Teiskontiellä. Sammon valtatien autoruuhkia puolestaan halutaan helpottaa kaistojen uudelleen järjestelyllä. 
Kaavan tavoitteena on, että  “paikalliskeskusalueen kävelyn ja pyöräilyn reitit suunnitellaan sujuviksi, laadukkaiksi sekä jatkuviksi”. Suunnittelupöydällä on ollut kolme vaihtoehtoa, joista valitussa vaihtoehdossa 1 pyörätie kulkee vain Hervannan valtaväylän itäpuolella alueelle rakennetaan etelä- ja pohjoispäähän sillat ja rampit. Pyöräväylien toimivuudesta on kommentoitu aktiivisesti kaavasuunnittelun edetessä, mutta silti ollaan päätymässä vaihtoehtoon, joka ei ole huonoin, mutta ei kunnianhimoisinkaan.

Liikkumisen helppouden kannalta on erittäin tärkeää, etteivät sillat ja rampit ole liian jyrkkiä. Sillat ja rampit antavat myös paljon mahdollisuuksia alueen viihtyisyyden ja mielenkiinnon kasvattamiseksi.  Pyöräilyn edistäminen ei ole tässä kaavassa läheskään niin kunnianhimoista kuin se voisi olla. Esimerkiksi vaihtoehto 2 toteuttaisi niin pyöräilyväylien osalta kuin alueen saavutettavuuden kannalta tavoitteet parhaiten. Lisäksi siinä pyöräväylä kulkee myös Hervannan valtaväylän länsipuolella.

On äärimmäisen harmillista, että usein asemakaavojen ohella ei valita sitä vaihtoehtoa, joka tukisi kestävien kulkutapojen kasvattamista parhaiten. Vaikuttaa siltä, että valittavaksi vaihtoehdoksi ei uskalleta esittää kalleinta ja parasta vaan otetaan se, joka ei ole huonoin, mutta ei paraskaan. Investointi pyöräväyliin ei todellakaan olisi huono tai kyseenalainen investointi kaupungilta vaan päinvastoin. On selvää, että jos Tampere haluaa saavuttaa hiilineutraaliustavoitteensa sekä lisätä pyöräilyä ja ihmisten arkiliikuntaa, nykyiset valinnat jättävät toivomisen varaa.

Perinteikäs ja historiallinen Tullikamarin aukio uudistuu

Tullikamarin aukion asemakaavamuutoksella halutaan mahdollistaa aukion uudistaminen, täydennysrakentaminen sekä Pinninkadun ja Tullikadun muuttaminen jalankulku- ja pyöräilypainotteiseksi. Kaupunki järjesti suunnittelu- ja toteutuskilpailun kaavaan liittyen ja tämän voittajaksi selviytyi “Tullin hallit”. Tullikamarin aukio on historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävää ympäristöä: esimerkiksi Attila on osa tamperelaisen kenkäteollisuuden historiaa ja Tullikamarista on muodostunut alueen symbolinen merkkirakennus.

Tullin hallit voittivat Tullikamarin aukiosta teetetyn suunnittelukilpailun. Kuva: Schauman arkkitehdit.

Kaavan valmistelussa on huomioitu hyvin alueen toimijoiden mielipiteet. Erikoisuutena normaaliin käsittelyyn on se, että kaavasta halutaan kysyä vielä Museoviraston lausunto. Tämä tullaan kuitenkin käsittelemään yhtenä lausuntona muiden joukossa. Kaavan osalta kokouksessa kritisoitiin jonkin verran korkeaa rakentamista ja alueen tornitaloa, koska se eroaa niin paljon muusta alueesta. On kuitenkin todettava, että keskusta-alueelle uusien rakennusten rakentaminen matalahkoina olisi hukkaan heittämistä. Tornitalon rakentamiselle asetetaan myös kaavassa tiettyjä laadullisia edellytyksiä ja talon kaukomatkavaikutuksia pystytään arvioimaan entistä paremmin. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, miltä talo vaikuttaa kauempaa katsottuna eri suunnista. Tornitaloon liittyvät asiat ovat varmasti yksi tärkeimmistä asioista kaupunkikuvatoimikunnan pöydällä ja siellä varmasti pidetään huoli laadukkaasta ja alueen arvolle sopivasta rakentamisesta.

Lisää maanalaista pysäköintiä: P-Hämppi laajenee

P-Hämpin laajennuksella halutaan siirtää pysäköintiä nykyistä enemmän maan alle. Samalla varmistetaan Asemakeskuksen yhteyteen tarpeeksi pysäköintitilaa esimerkiksi ympäryskunnista tuleville, kun P-Asema poistuu käytöstä. Maanalaiseen pysäköintiin pääsee Viinikan liittymästä. Kaavan hyvänä puolena on se, että pintapysäköintiin varattuja alueita voidaan ottaa muuhun käyttöön. Laajennuksella P-Hämppiin saataisiin maksimissaan 1 000 autopaikkaa lisää ja ne jakautuvat kahteen halliin.

P-Hämpin laajennuksessa maan alle tulee 1000 parkkipaikkaa lisää. Kuva: Finnparkki

Hankkeessa kuitenkin hiertää muutama asia: tarkempaa tietoa muutoksen aiheuttamista ilmastovaikutuksista tai liikennemäärien muutoksista ei ole. P-Hämpin laajennukselta kuitenkin edellytetään erinäisiä ympäristötavoitteita, kuten hiilijalanjälkilaskelman tekeminen jo suunnitteluvaiheessa ja hankkeessa pitää huomioida kiertotalous, mikä näkyy etenkin rakennusvaiheessa. Hankkeella on nollaenergiatavoite, jolloin termistä lämpöä hyödynnetään lämmityksessä energiatehokkaasti. Lisäksi se tiedetään, että pysäköintipaikan etsimisen vähetessä liikenne vähenee 9 % maan pinnan yläpuolella. Toteutuessaan hanke aiheuttaa isohkot investoinnit kaupungille, sillä valmistelun ja erinäisten katujärjestelyiden aiheuttamien töiden perusteella kustannukset nousevat jopa 20-30 miljoonaan. Hanke itsessään maksaa 100-200 miljoonaa euroa. Kokouksessa ehdotettiin, että tämän mittakaavan hankkeissa otettaisiin aina huomioon vaikutukset ilmastoon ja liikennemääriin. Näin merkittävien vaikutusten arviointi ei ole helpoimmasta päästä, mutta kestävän rakentamisen ja esimerkiksi Tampereen hiilineutraaliustavoitteiden kannalta niiden selvittäminen on äärimmäisen tärkeää. On myös selvää, että Tampere ei ole yksin näiden selvittämisen kanssa vaan muutkin kunnat ja tahot tarvitsevat vastaavia tietoja. 

Tampereelle on myös suunnitteilla muita keskitettyjä pysäköintiratkaisuja, kuten Kunkun parkki. Olisi hyvä pysähtyä hetkeksi pohtimaan, tarvitaanko näitä kaikkia ratkaisuja. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että nykyisen P-Hämpin laajentaminen ei ole huonoin vaihtoehto näistä kaikista, jos maanalaisia pysäköintiratkaisuja halutaan.