Koonti yhdyskuntalautakunnasta 3/2021
Voit tutustua 12.10.2021 pidetyn yhdyskuntalautakunnan kokouksen pöytäkirjaan täältä.
Yhdyskuntalautakunnan kokouksessa ei varsinaisia päätöksiä tehty tällä kertaa merkittävistä asemakaavoista tai suunnitelmista, mutta ilmoitusasioissa sen sijaan käytiin useampi varsin kiinnostava esittely ja keskustelu. Pispalan asemakaavamuutoksen II -osa on etenemässä päätöksentekoon, ja virkavalmistelusta tuleva pohja tulee olemaan sama kuin edellisen valtuustokauden YLA:lla, joka päätti pohjan vastaisesti ehdottaa suurempaa rakennusoikeutta Pispalan RKY- ja arvotontti-alueelle. Tämä taasen on johtanut virkavalmisteluun, joka jälleen toteaa, että suurempi rakennusoikeus asemakaavamuutoksessa (esim. e=0,5) tulisi luultavasti olemaan laiton, ja sen riitauttaisi luultavasti ELY ja museovirasto. Suurempaa rakennusoikeutta on erityisesti ajanut kokoomus, demarit, perussuomalaiset ja keskusta, ja edellisen valtuustokauden kaupunginhallitus ajoi suojelua vastaan olevaa suuremman rakennusoikeuden kaavaa joskin ilman vihreiden ja vasemmiston tukea. Kiinnostavaa nähdä, onko nyt jälleen samalla lopputuloksella päätöksentekoon tuleva suojeluun ja niukahkoon rakennusoikeuteen perustuva asemakaavamuutos vihdoin pääsemässä läpi (joskin luultavasti valituksia satelee kävi miten kävi).
Mutta hei: let´s nyt talk about Lielahti. Lielahdessa on yleissuunnitelma tekeillä ja kyseessä on niin mega-luokan suunnitelma, että tämä YLANEN menee tähän.
Lielahden yleissuunnitelma 8832 – riittääkö kunnianhimo ja näkemys?
Taustaa
Lielahti/Ryydynpohja on 50-luvulla Ylöjärveltä Tampereelle siirretty lähiökokonaisuus. Yleissuunnitelman muutosalue (Kuva 1) on nykyisellään jonkinlainen malliesimerkki 80- ja 90-luvun automarkettikaavoituksesta, jossa moottoritien varteen rakennettiin lähinnä tasakattoisia pelti- ja betonielementti-liiketiloja, erikoisliikkeitä, marketteja sekä järjetön määrä parkkipaikkoja. Alue on rakennettu nimenomaan autoileville asiakkaille aikaan, jolloin Suomi autoistui. Vuonna 1976 rakennettu Kruunukaluste oli alueen ensimmäisiä isompia myymälöitä. Seutukunnista ja kauempaakin Pirkanmaalta saavuttiin autoilla Tampereelle ostoksille, ja nimenomaan Lielahteen. Jos aikaa riitti, käväistiin vielä keskustassa Koskikeskuksessa. Kotiin palattiin Lielahden mäkkärin drive-inin kautta esimerkiksi Mouhijärvelle.
Yleissuunnitelman muutosalue on rakentunut kerroksittain ja se näkyy nykyisen alueen sekavuutena, rumina ja osittain purkukuntoisina liiketiloina sekä kaupunkivihreän puuttumisena. Liikennejärjestelyt on kohtalaiset autoille, mutta aivan erityisen surkeat pyöräilijöille ja kävelijöille, joille ei muutosaluetta aikoinaan suunniteltu ollenkaan. Lielahden yleissuunnitelman muutosalueen ulkopuolella Lielahdenkadun Itäosissa on monet liiketilat tyhjillään, ja tunnetut kaupat ovat alueella lopettaneet ja tilalle on tullut outletteja. Palvelut ovat sittemmin keskittyneet enemmän Lielahdenkadun Pohjoispuolelle Lielahtikeskukseen ja Kruunukalusteen ympäristöön. Nyt näytillä olevaa Lielahden yleissuunnitelmaa täytyy tarkastella ja peilata hyväksyttyyn Hiedanrannan yleissuunnitelmaan, joka ottaa kantaa Lielahdenkadun Eteläosien muutoksiin ja linjaa tulevia asemakaavoja. Lielahdenkadun Itäpuolelle on suunniteltu asuntoja noin 5000 asukkaalle.
Lielahden yleissuunnitelmassa halutaan saada asumiseen, elinkeinoon, liikenteeseen, viherympäristöön ja kaupunkitekniikkaan meneviä tavoitteita toteutukseen. Kuten Hiedanrannan yleissuunnitelmassa, myös Lielahden yleissuunnitelmaa leimaa alueen palveluiden, pienteollisuuden, yksityisautoilun ja asumisen nivominen yhteen. Kuten Lielahdenkadun Itäpuolen (Citymarket & McDonalds korttelit) alueella, myös nyt näytillä olevassa yleissuunnitelmassa kaupunkivihreää tulee lisätä erityisen paljon, autot saattaa keskitettyihin pysäköintilaitoksiin, vähentää ylipäätään autoliikennettä sekä siten melua jotta asumiselle ja liiketoiminnalle on parhaat edellytykset.
Potentiaalit sekä mahdollisuudet ovat yleissuunnitelman taustalla mainiot: yleissuunitelman muutosalueella ei ole muinaisjäänteitä tai juurikaan suojeltuja rakennuksia, vaan suojeltavat kohteet sijaitsevat pikemminkin Hiedanrannan ja Niemen alueella (mm. Lielahden asema ja kartano, Niemen tila, jne). Alueen Pohjoisosissa on tavattu viitasammakkoa, ja nimenomaan Pohjoisosissa on enemmän viherympäristöä ja kosteikkoja, joita tulee muutoksissa ottaa huomioon. Muuten muutosalue on hyvinkin vapaa erilaisille ratkaisuille, kunhan niitä suunnittelussa tehdään.
Yleissuunnitelma näytillä ja kommentoitavissa 8.11.2021 asti
Lielahden yleissuunnitelmasta on luotu kaksi luonnosta, jotka ovat nähtävillä ja kommentoitavissa 8.11.2021 saakka. Painoitettakoon, että kannattaa tutustua näihin luonnoksiin ja tausta-aineistoon sekä antaa omat kommentit erityisesti jos olet (1) tamperelainen, (2) asut Lielahdessa, Lamminpäässä, Ryydynpohjassa, Hiedanrannassa, Niemessä, Lentävänniemessä, tai yleisesti Luoteis-Tampereen suunnalla. Yleissuunnitelmassa on kyse koko Lielahden sekä Luoteis-Tampereen alueen tulevaisuudesta, jossa myös päätetään ratikan linjan sijainti Lielahdessa, ja aina Lielahdesta aina kohti Ylöjärven kunnanrajaa. On tietty toinen asia, ottavatko arvon ylöjärveläiset ratikan vastaan, vaikka se tamperelaisten veronmaksajien toimesta heille toimitetaan kunnanrajalle saakka.
Lyhyesti prosessista: yleissuunnitelman luonnoksia voi siis kommentoida 8.11.2021 asti, jonka jälkeen valmistelu siirtyy yhden luonnoksen valmisteluun ja vastaa siinä kommenteissa esitettyihin huoliin ja tekee niiden pohjilta tarkennuksia ja parannuksia (tai pitäisi tehdä). Kommenteissa on aivan varmasti paljon muiden viranomaisten (mm. ELY) kommentteja. Yleissuunnitelmissa sovitetaan yhteen maankäytön, liikenteen ja kunnallistekniikan tulevaisuuden tarpeita Tampereen hiilineutraalisuustavoitteen 2030 mukaisesti. Suunnittelutyön tavoitteena on, että Tampereen yhdyskuntalautakunta hyväksyy lopullisen Lielahden yleissuunnitelman syksyllä 2022, ja että yleissuunnitelma saavuttaa lainvoimaisuuden joskus valitusten jälkeen. Tämän jälkeen alkaa tarkempi maankäytöllinen suunnittelu ja asemakaavoitus alueella. Tavoite on, että vuonna 2040 yleissuunnitelma olisi toteutunut.
Lielahden yleissuunnitelman yksi keskeinen tekijä on Tampereen raitiotien linjaaminen Lielahden läpi kohti Ylöjärveä, joka tietenkin ohjaa yleissuunnitelman maankäytön suunnittelua sekä varmasti myöhempiä asemakaavoja. Käsitellään hetki tätä aihetta tarkemmin.
Läntinen raitiotielinjaus Lielahden läpi kohti Ylöjärveä
Kuten tiedetään, raitiotie tehostaa maankäyttöä, tarjoaa mukavan ja esteettömän julkisen sekä päästöttömän kulkumuodon, joka nostaa laatutasoa ympäristössään myös jalankululle ja pyöräilylle. Ja kyllä raitiotie myös autoilijoita hyödyttää jos yhä useampi valitsee julkisen liikenteen, pyörän tai kävelyn ja siten vapauttaa kapasiteettia autoteillä. Raitiotien rakentaminen aina Lamminpäähän saakka parantanee Luoteis-Tampereen pyöräilyn ja kävelyn edellytyksiä. Yleissuunnitelman läpi linjataan ratikka, joka ylittää Vaasantien ja junaradan Ylöjärvi-Tampere kunnanrajalla. Tampereelta aina Ylöjärven keskustaan saakka onkin sitten pelkkiä mahdollisuuden paikkoja Ylöjärvellä kaavoittaa kantatien nyt sekalaista ja lähinnä peltoa olevaa aluetta tiiviiksi kaupunkirakenteeksi, joka yhdistäisi Ylöjärven aina Tampereen yhdyskuntarakenteeseen.
Teivo-Mäkkylän alueelle suunnitellaan Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman mukaisesti noin 5000-6000 asukkaan asuntoalueen ja 500-1000 työpaikan sijoittamista joukkoliikennereittiin varrelle. Teivoon on siis mahdollisesti toteutumassa varsin mielekäs lähinnä kerrostaloasumisen alue, jossa on varsin mukavat harju- ja luontomaastot lähettyvillä. Voi olla, että myös ravirata jää alueelle. Lisäksi kantatien ja rautatien risteyskohtaan on yhdyskuntalautakunnassa syksyllä 2021 hyväksytty Nauhatehtaan asemakaavamuutos, jonka toteutumisen myötä jopa 1200 tamperelaista asuu tulevaisuudessa tuossa risteysalueessa aivan kuntien rajalla.
Muutosalueen Pohjoispuolelle on suunniteltu Turvesuon varikko, ja Turvesuonkatu muuttunee raitiotiekaduksi muutosalueella väistellen muutosalueen pohjoiset viitasammakkoalueet. Pyöräilyn seudullinen pääreitti tulee jatkamaan edelleen Paasikiventien vierustassa. Seudullinen pääreitti kokee sekin positiivisia muutoksia viimeistään, kun raitiotie viedään samalle puolelle Paasikiventietä ja se jatkaa kohti Ylöjärveä. Mutta tätä saakin sitten odotella ja kukaan ei tiedä, mitä ylöjärveläiset tulevat ratikasta päättämään.
Lielahden yleissuunnitelmasta on kaksi luonnosvaihtoehtoa (1&2), joita tarkastellaan seuraavaksi. Molemmissa vaihtoehdoissa ratikka ja sen linjaukset eivät mainittavasti muutu: ainoat muutokset koskettaa pysäkkipaikkojen muutoksia ja kulkeeko ratikkalinja Pohjoisessa lopulta kantatien vierustaa vai kulkeeko se varikon ja lämpölaitoksen läpi ja alittaako vai ylittääkö ratikka kantatien ja junaradan. Palataan tähän vielä myöhemmin.
Vaihtoehtojen 1 ja 2 tarkastelu ja erot
Vaihtoehdossa 1 uusia asukkaita yleissuunnitelman alueelle odotetaan tulevan n. 1050 (52 500 k-m2), ja kivijalkaliiketilaa noin 4000 k-m2. Uutta seudullista paljon tilaa vievää kaupallista tilaa syntyisi luonnoksessa 25 000 k-m2. Vaihtoehdossa 2 uusia asukkaita suunnitelmaan olisi tulossa tuplat verrattuna 1. luonnokseen eli n. 2050 (102 500 k-m2), ja kivijalkaliiketilaa n. 5000 k-m2. Molemmissa suunnitelmissa seudullista isoa kauppatilaa olisi tulossa saman verran. Vaihtoehdossa 2 asukaspysäköintiin olisi tulossa keskitetty pysäköintilaitos, kun taas vaihtoehdossa 1 pysäköinti olisi vähemmän keskitettyä. Tässä kohtaa on pakko todeta, että molemmissa vaihtoehdoissa pysäköintilaitos saisi olla keskitetty täysin ja sen voisi vallan hyvin kaavoittaa kauemmas umpikortteleista viihtyvyyden, tilan ja melun vuoksi. Pohjoisessa olisi varmasti löydettävissä paremmin tilaa järkevän etäisyyden päästä.
Lopulta luonnosten erot ovat kohtalaisen pieniä. Vaihtoehdossa 2 on suurempi asukasmäärä, enemmän kivijalkaliiketiloja ja kaupunkirakenne on kaupunkimaisempi. Kummassakin vaihtoehdossa kaupunkivihreää on about saman verran, joskin 2 vaihtoehdon urheilualue on kiinnostavan kuuloinen mahdollisuus, ja korostaisi alueen muitakin mahdollisuuksia kuin vain asunto- ja liiketila mahdollisuuksia.
Muutosalueen Pohjoinen on hieman jäsentymätön alue, jossa toteutetaan kaupunkiteknisiä tavoitteita. Suunnitelman pohjoiseen on suunnitteilla fossiilienergialla toimiva 50-100 MW:n [kauko]lämpökeskus, joka polttaa kaasua, öljyä, hiiltä tai haketta. 50 MW:n voimalaitoksella polttamiseen tarvittavaa rekkarallia olisi 10 rekkaa päivässä, ja muiden oheisten tuotantolaitosten (mm. nollakuitu) lisää raskasta liikennettä entisestään. Pohjoisosa on ensisijainen valinta molemmissa vaihtoehdoissa, ja siten luonnosten erot koskettavat oikeastaan vain muutosalueen Eteläosia. Pohjoisessa on 2 luonnoksessa sijoitettu ratikkapysäkki, joka voisi palvellla Ryydynpohjan ja uuden Nauhatehtaankadun asuinalueen asukkaita, mutta kovin kaukana asunnot ovat tuosta alueesta. Lisäksi Pohjoiseen tulee jäteasema ja luultavasti lumensulatusasema. Pohjoisessa olisi nyt näytön paikka: miten alue voisi olla jotain muutakin, kuin vain tekninen alue? Alueen soisi olevan hyvinkin puistomainen, joka mahdollistaisi voimalan ja varikon sulautumisen / piiloutumisen ympäristöön ja samalla alueella olisi virkistyskäyttöön liittyviä mahdollisuuksia.
Lopulliset ajatukset – kumpi vaihtoehto on YLASEN valinta?
Listataan ensin muutama seikka, jotka hieman pohdituttavat:
Asuminen – miten kiinnostavaa ja vetovoimaista asuntotuotantoa syntyy riippuu paljolti siitä, onnistutaanko Lielahden automarkettimaisuuden muuttaminen enemmän kaupunkimaiseksi maisemaksi: puistoja, katuvihreää, pyöräteitä, kävelyä, liikenteen vähentäminen, jne. Paljon on kiinni myös Hiedanrannan yleissuunnitelman onnistumisesta.
Melu ja tärinä – ilman autoliikenteen vähentämistä, meluaitojen rakentamista ja muita toimenpiteitä (esim. radikaali luonnollistaminen), alueella tulee olemaan meluista yöllä ja päivällä, ja korttelien ulkopuoliset oleskelutilat tulevat olemaan meluisia. Korttelit täytyy rakentaa umpinaisina, kuten tausta-aineistossa todettu. Samaan aikaan sekä päärata, raitiotie ja lämpökeskuksen, lumensulatuksen ja jäteaseman liikenne voivat aiheuttaa tärinää, melua ja liikennettä.
Eritasoliittymät – alueelle tulee raitiotie, joka parantaa sekä kävelyn että pyöräilyn laatutasoa ja takaa päästöttömän ja nopean yhteyden Tampereen seudun merkittävimpiin palvelukeskuksiin tulevaisuudessa. Autoilun sujuvoittaminen kalliilla noin 20-30 miljoonan Lielahdenkadun eritasoliittymällä syö tutkitusti julkisen liikenteen houkuttelevuutta kulkutapamuotona. Nyt suunnitteluluonnosten lähtökohdat on jo laitettu siihen, että sekä Vaitinaron että Lielahdenkadun eritasoliittymät toteutuisivat, ja mahdollisesti muut eritasohankkeet. Haluaako kaupunkilainen asua kolmen eritasoliittymän läheisyydessä?
Parkkilaitokset – nyt jos koskaan pitäisi tavoitella keskitettyä parkkilaitosta, johon mahtuisi asukkaiden ja asiakkaiden autot samaan parkkilaitokseen, ja joka sijaitsisi hieman irti asumiskortteleista. Tämä toisi helpotusta alueen viihtyvyyteen, toisi mahdollisuuksia kortteleiden suunnitteluun enemmän ja alentaisi luultavasti asuntojen hintoja asukkaille. Samalla ne, jotka eivät autoa tarvitse/käytä, voisivat tukeutua alueen laadukkaaseen julkiseen liikenteeseen.
Ilmastonäkökulmat – Tampereen pitäisi olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Tämä ei onnistu ilman liikenteen päästöjen vähentämistä, jossa tulee sekä vähentää autolla kulkemista, mutta myös siirtyä ei-polttoon perustuvaan käyttövoimaan. Maankäytön kannalta haasteet ovat, väitämme, jopa suuremmat, ja sitä ei sähkömoottori ratkaise. Jotta Lielahti ei jatka autoiluun perustuvaa kaupunkisuunnittelua, tai ainakin asuminen alueella ei perustuisi siihen lähtökohtaisesti, on suunnittelussa oltava tarkkana, että julkinen liikenne, kävely ja pyöräily ovat alueella erittäin miellyttävä vaihtoehto – Lielahdessahan on kaikki tarvittavat palvelut kävelyetäisyydellä. Kokonaisuus huomioon ottaen, yleissuunnitelma ei tuo vastausta siihen, onko suunnitelma lopulta hiilineutraliustavoitteen mukainen ja edistääkö se sitä – alustavasti ei oikein näytä siltä, ja tästä tarvittaisiin tarkat laskelmat.
Luonto ja kaupunkivihreä – suunnitelmissa on lähtökohtaisesti otettu huomioon suojelunäkökulmat, kuten kuuluukin. Kaupunkivihreän määrä alueella tulee kaiketi lisääntymään, mutta etenkin Paasikiventien reunusta ei näytä juurikaan muuttuvan ja hieman skeptinen olo tulee siitä, riittääkö vain puurivistöt katujen varsilla luomaan riittävän viihtyisää ja vihreää asumisympäristöä. Pohjoisessa ratikkavarikko sekä lämpökeskuksen alueet eivät vaikuta järin viihtyisältä alueelta jos niiden ympäristöä ei merkittävästi luonnollisteta. Suuret seudulliset kauppatilat, jotka vaativat isot parkkikentät eivät myöskään vaikuta järin houkuttelevilta, ja näiden ympäristöön pitäisi myös saada puustoa ja vaikkapa niittyjä.
On hämmästyttävää, että vaikka yleissuunnitelman tausta-aineistossa on asianmukaisesti kuultu laajasti yleisöä ja teetetty työpajoja Lielahden alueen tulevaisuudesta ja millaista se voisi olla, nämä kommentit ja toiveet eivät näy nykyisissä luonnoksissa. Työpajoissa on toivottu viihtyisyyttä, ihmisen mittakaavaa autokaupungin sijasta, kävelypainotteisuutta, luonnon suojelua ja monimuotoisuutta, turvallista ja viihtyisää katuympäristöä, lähivihreää sekä uusiutuvaa energian tuotantoa, ja edelleenkin vetovoimaista kaupan ja palveluiden aluetta sekä asumisen monimuotoisuutta. Nyt nämä eivät toteudu todellisesti kummassakaan luonnoksessa, tai ne jäävät spekulatiivisiksi.
Kun vaihtoehdot ovat mitä ovat, on kuitenkin päätös tehtävä siitä, kumpi vaihtoehto on YLASEN valinta: valitsemme vaihtoehdon 2.
Vaihtoehdossa 2 on enemmän asuntotuotantoa ja kivijalkaliikkeitä. Urheilualue, millaiseksi se sitten muotoutuukaan, on hyvä lisä suunnitelmaan ja luultavasti nostaa alueen vetovoimaisuutta ja kiinnostavuutta ja voi toimia asumisen ja liiketilojen välissä hyvänä ratkaisuna elävöittämään aluetta. Samalla 2 vaihtoehdon Pohjoinen ratikkapysäkki palvelee myös Nauhatehtaankadun ja Ryydynpohjan asukkaita luonnosta 1 paremmin, kunhan siirtyminen sille tehdään helpoksi vaikkapa kaupunkipyörillä ja laadukkailla sekä turvallisilla pyöräily- ja kävelyteillä.
Lopuksi muistutetaan, että yleissuunnitelmaa kannattaa ehdottomasti kommentoida: suunnittelu etenee marraskuun jälkeen yhdellä luonnoksella, ja esitettyihin kommentteihin tulee viranhaltijoiden vastata ja usein hyvin perustellut huolenaiheet ja näkökulmat voivat hyvinkin muuttaa suunnitelmia, tai antavat ainakin painetta siihen.
