Tamperelaiset haluavat kestävää liikkumista: autoilu ei ole ykkönen

Tampereella liikkuminen puhuttaa paljon: kuinka helppoa liikkuminen on ympäri vuoden, rakennetaanko laadukkaita pyöräväyliä tarpeeksi, pääseekö keskustaan autolla tai pystyykö talvella kävelemään ja pyöräilemään helposti. Tässä blogissa kerron, millä ehdoilla liikennettä pitäisi kehittää Tampereella ja käyn läpi Tampereen kaupungin liikennebarometrin 2023 tuloksia, joista saat kuvan, miten tamperelaiset liikkuvat.

Liikennebarometrin taustoista voit lukea lisää blogin lopusta. Tekstin lähteenä on liikennebarometri ellei toisin mainita.

Tamperelaiset priorisoivat kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen

Lievä enemmistö tamperelaisista kannattaa kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kehittämistä, vaikka se heikentäisi autoliikenteen olosuhteita. Keskustan asukkaat ovat eniten samaa mieltä tämän kehityssuunnan kanssa, kun taas vanhin ikäryhmä antaa vähemmän tukea tälle ajatukselle.

56 prosenttia tamperelaisista haluaa, että kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen olosuhteita kehitetään, vaikka se tarkoittaisi paikoin autoliikenteen olosuhteiden heikentymistä.

Kun luin barometrin tuloksia, tarkistin kahteen kertaan, luinko oikein. Julkinen keskustelu on sen verran painottunutta korostamaan, kuinka autoliikenteen olosuhteita ei saisi heikentää. Autoilua pidetään monesti edellytyksenä elinvoimaiselle kaupungille, mikä on yksioikoinen ja harhaanjohtava näkökulma. Esimerkiksi Tampereen kaupungin asiointitutkimuksen mukaan vain 29 prosenttia keskustaan tulevasta rahasta tulee autojen kyydissä, eli valtaosa, 71 prosenttia, tulee joukkoliikenteellä, kävellen ja pyöräillen. Lisäksi Tampere on ollut kaksi vuotta putkeen ykkönen suomalaisten kaupunkikeskustojen elinvoimavertailuissa – vuosina, jolloin ratikan palvelutaso on parantunut, joukkoliikenteessä on tehty ennätyksiä käyttäjämäärissä, Nokia Areenalla ollut paljon tapahtumia ja Tammelan stadion on korkattu käyttöön. Sattumaako? Mielestäni on selvää, että jos haluaa parantaa Tampereen elinvoimaa ja tehdä vastuullista politiikkaa vaikkapa talouden tai ihmisten hyvinvoinnin näkökulmasta, se tehdään parantamalla etenkin kestävän liikkumisen edellytyksiä, ei autoliikenteen.

Julkisessa keskustelussa on helppo ajatella asioita vain oman navan kautta eikä huomioida sitä, mikä hyödyttäisi useampia tamperelaisia ja parantaisi kaupungin elinvoimaa – tutkitusti, ei mutun perusteella. Jotta keskustelu ei heti päätyisi poteroihin, on myös huomioitava, että kestävän liikkumisen edellytysten parantaminen ei tarkoita sitä, että autoilu loppuisi kokonaan, kukaan aktiivisesti syrjisi autoilijoita tai heikentäisi autoilun olosuhteita. Autoilu ei vain olisi enää ykkösprioriteetti niin kuin se on ollut jo vuosikymmenten ajan. 

Mielestäni paras reitti kasvattaa kestävän liikkumisen kulkutapaosuutta ja laskea autoilun määriä on parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa ja pyöräilyn ja kävelyn olosuhteita. Tamperelaiset toivovatkin, että pyöräväylien erottelua parannetaan, pyöräilyverkon yhtenäisyyttä kehitetään ja selkeytetään, talvikunnossapitoa parannetaan kävely- ja pyöräilyväylillä ja joukkoliikenteen palvelutasoa parannetaan erityisesti koillisessa. Nämä ovat kaikki sellaisia asioita, jotka kannattaisi toteuttaa pikimmiten – pyöräilyn ja kävelyn olosuhteiden kehittäminen tekee niistä miellyttävämpiä ja houkuttelevampia. On selvää, että pyöräily ei houkuttele, jos ei tiedä, mihin pitäisi jatkaa risteyksestä, tai joutuu kiertelemään. Kävelylle puolestaan pitää olla tarpeeksi tilaa ja katuympäristössä riittävästi kaupunkivihreää: viihtyisät ja vihreät kadut vetävät puoleensa toisin kuin meluisat ja kolkot. Joukkoliikenteen osalta yhteyksien ja vuorovälien pitää olla kunnossa ympäri Tampereen eri vuorokauden aikoina.

Barometrin tulosten ja uutisten perusteella on selvää, että panostukset joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn kannattavat ja houkuttelevat ihmisiä valitsemaan ne kulkutavoikseen. Meidän on yhä rohkeammin panostettava kestävään liikkumiseen, vaikka autoliikenteen kustannuksella. Tahtovathan tamperelaisetkin sitä!

Miten tamperelaiset liikkuvat

Kävely on yleisin kulkutapa Tampereella. Nuoret ja ikääntyneet kävelevät hieman enemmän kuin muut ikäryhmät, ja naiset kävelevät miehiä useammin. Kävely on yleisintä keskustassa. 

Alle puolet tamperelaisista pyöräilee vähintään viikoittain lumettomana aikana. Pyöräily on yleisintä miehillä ja keskustassa sekä eteläisellä alueella. Yli 65-vuotiaat pyöräilevät vähiten. Talvipyöräily on harvinaista, mutta sitä esiintyy eniten 35–54-vuotiaiden, miesten ja eteläisellä alueella asuvien keskuudessa.

Yli puolet käyttää joukkoliikennettä vähintään kerran viikossa, ja noin viidennes päivittäin tai lähes päivittäin. Käyttäjiä ovat erityisesti naiset ja 18–34-vuotiaat. Noin kaksi kolmasosaa käyttää autoa vähintään viikoittain. Miehet autoilevat huomattavasti naisia enemmän: 73 % miehistä ja 62 % naisista autoilee viikoittain. Nuorin ikäryhmä (18–34-vuotiaat) käyttää autoa vähiten.

Suurin osa kokee kävelyn erittäin helpoksi tai helpoksi lumettomana aikana. Talvella tämä kokemus säilyy, mutta naiset kokevat talvisin kävelyn vaikeammaksi kuin miehet. Lumettomana aikana pyöräily koetaan pääosin helpoksi tai erittäin helpoksi, mutta talvella suurin osa kokee sen vaikeaksi tai erittäin vaikeaksi. Joukkoliikenne sekä autoilu koetaan useimmiten helpoiksi tai erittäin helpoiksi.

Miten liikkuminen sujuu ja missä on kehitettävää

Kävelyn osalta positiivista palautetta saavat kävely-ympäristön miellyttävyys, kävelyreittien laatutaso ja esteettömyys. Tyytymättömyyttä aiheuttavat työmaa-aikaiset järjestelyt ja kävelyreittien talvikunnossapito. Talvikunnossapitoon ollaan kuitenkin useammin tyytyväisiä kuin tyytymättömiä. Levähdyspaikkoihin ollaan tyytyväisiä taustaryhmästä riippumatta.

Tamperelaiset ovat tyytyväisiä muun muassa kävely-ympäristöön, väylien laatutasoon ja reittien opastukseen.

Pyöräilyn sujuvuus, pyöräteiden laatutaso, opastus ja ympäristön miellyttävyys saavat positiivista palautetta. Tyytymättömyyttä herättävät talvikunnossapito ja työmaa-aikaiset järjestelyt. Keskustassa ja läntisellä alueella pyöräily koetaan turvattomimmaksi.

Talvikunnossapidon osalta tyytymättömyys on yleisempää kuin tyytyväisyys, ja se korostuu erityisesti läntisellä alueella. Läntinen alue erottuu, sillä siellä pyöräilyn ja talvikunnossapidon haasteet ovat merkittävämpiä kuin muualla Tampereella. Pyöräpysäköintiin ollaan tyytymättömiä keskustassa ja joukkoliikenteen asemilla, muualla tyytyväisiä. 

Tamperelaiset ovat tyytyväisiä pyöräilyn sujuvuuteen, ympäristön miellyttävyyteen ja laatutasoon.

Enemmistö kokee joukkoliikenteen toimivaksi. Keskustan ja kaakkoisen alueen asukkaat ovat erityisen tyytyväisiä, mutta koillisessa asukkaat ovat muita tyytymättömämpiä.

Keskustan ja kaakkoisen alueen vastaajat näkevät joukkoliikenteen houkuttelevuuden parantuneen, kun taas koillisessa osa kokee houkuttelevuuden heikentyneen.

Selvä enemmistö tamperelaisista on tyytyväinen joukkoliikenteen toimivuuteen.

Autoliikenteen olosuhteet koetaan sujuviksi muualla kuin keskustassa. Keskustassa pysäköintimahdollisuudet ja liikenteen sujuvuus jakavat mielipiteitä: noin puolet oli tyytyväisiä ja puolet tyytymättömiä. Nuoremmat ikäryhmät ovat tyytyväisempiä keskustan saavutettavuuteen, kun taas koillinen alue erottuu tyytymättömimpänä.

Autoliikenteen osalta keskustan alue jakaa mielipiteitä, mutta muualla autoilun koetaan sujuvan.

Barometrin taustaa

Liikennebarometri toteutettiin ensimmäistä kertaa syksyllä 2023 ja tutkimus on tarkoitus toteuttaa jatkossa säännöllisesti noin neljän vuoden välein. Liikennebarometrin tavoitteena on selvittää tamperelaisten näkemyksiä kaupungin liikennejärjestelmästä ja sen osista sekä tamperelaisten tyytyväisyyttä liikenteen eri kulkumuotojen olosuhteisiin ja suhtautumista kestävän liikkumisen (kävely, pyöräily, joukkoliikenne) edistämiseen. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 18–74-vuotiaat tamperelaiset ja otos muodostui 2000 vastauksesta. Tutkimus toteutettiin syys–lokakuussa 2023 otostutkimuksena puhelinhaastatteluin (1000 vastaajaa) ja paneelivastaajin (1000 vastaajaa). Otos ositettiin sukupuolen, ikäryhmän ja palvelualueen mukaan mahdollisimman hyvän väestövastaavuuden takeeksi. Tulokset on laajennettu vastaamaan Tampereen väestöä ositteiden mukaan.