Miksi jätimme rasismin kitkemisen teekkarihymniin?

Vuonna 2015 TEKin teekkarivaliokunta teki suosituksen, että teekkarihymnin sanoja uudistettaisiin eli n-sana poistettaisiin. Tampereella hymnin sanat muutettiin keväällä 2016 ja siitä asti fukseille on opetettu uudempaa hymniä. Teekkarihymni on laulu, jonka teekkarit laulavat keskiyöllä ja jolla on siis aivan keskeinen asema kulttuurissamme.

Viime aikojen rasismikeskustelun aika olen kuitenkin pohtinut, miksi jätimme kehityksen pelkkään teekkarihymniin? Laulukulttuurimme on todella iso osa opiskelijakulttuuriamme ja perinnettämme. Lauletuilla lauluilla ja niiden sanoilla on iso painoarvo. Opetamme lauluja uusille opiskelijoille heti ensimmäisistä viikoista ja laulukulttuuri kulkee heidän matkassaan siitä lähtien. Koen, että välitämme samalla viestiä siitä, mikä kulttuurissamme on hyväksyttävää. Onkin hälyttävää, että esimerkiksi laulukirjoistamme löytyy loukkaavia ja rasistisia lauluja.

Esimerkkejä rasismista

Rasismi tarkoittaa syrjiviä käytäntöjä ja toimintaa, jotka liittyvät esimerkiksi etniseen, kultuuriseen tai uskonnolliseen taustaan. Antirasismi tarkoittaa puolestaan rasistisiin käytänteihin puuttumista. Monista lauluistamme löytyy esimerkkejä, miksi laulukulttuurimme ei ole valmis. Sörkän sälleissä lauletaan: “Oon vain köyhä kolhoosinainen, ei oo mulla yhtään ystävää.” Intian kuussa puolestaan lauletaan: “Siellä näin minä n**kerityttösen — vaan yks murjaani juoksi mun perääni”. Esimerkit kuvastavat sitä, kuinka joissakin lauluissa alennetaan etnisen taustan vuoksi ja vähätellään kulttuurisiin syihin perustuen. Esimerkiksi nostettuja lauluja lauletaan nykyäänkin sitseillä ja ne löytyvät laulukirjoista. Pidämme siis tietoisesti yllä rasistisia rakenteita laulukulttuurimme avulla, vaikka näin ei missään nimessä pitäisi olla. Me tarvitsemme antirasismia.

Miten voimme kehittyä

En halua syytellä tai osoitella sormilla vaan herättää yhteisömme ajattelemaan. On kuitenkin paikallaan, että jokainen meistä katsoo peiliin ja pohtii kriittisesti omaa toimintaansa. Voisinko toimia itse aktiivisemmin, jotta jokaisella olisi parempi ja turvallisempi olla yhteisössämme? Voisinko auttaa järjestöjä kehittymään ja huomioimaan erilaiset jäsenensä paremmin? Jokainen meistä voi oppia rasismista ja kehittää asioita parempaan suuntaan. Se kuitenkin tarkoittaa, ettemme vain hiljene rasismin edessä vaan puutumme siihen. Se, millaiseksi laulukulttuuri on muovautunut, on pidemmän kehityksen tulos eikä nykyisten toimijoiden päätös. Nykyisillä toimijoilla on kuitenkin valtaa muuttaa laulukulttuuria.

Yhdessä eteenpäin

Sen vuoksi ehdotankin, että kehitämme yhteisömme antirasistiseksi alkaen laulukultuurista. Se on alku ja helppo askel otettavaksi yhdessä. Poistetaan tai muutetaan jokainen loukkaava ja rasistinen laulu. Näytetään yhdessä, ettemme halua ylläpitää rasistisia rakenteita vaan tarjota opiskelijayhteisön, joka ymmärtää oman moninaisuutensa ja osoittaa sen olemalla antirasistinen.

Hyvä opiskelijayhteisö. Toivon, että viemme teekkarihymnistä aloitetun kehityksen loppuun emmekä enää hiljene.

Lupaan olla itse auttamassa ja tukemassa järjestöjä toiminnan kehittämisessä antirasistiseksi. Uskon, että muut henkilöt, kuten alumnit ja erilaiset tahot ovat myös tukenanne. Kirjoitukseni on tehty teekkarinäkökulmasta taustani vuoksi, mutta teema koskettaa opiskelijoita yli tutkintorajojen.