Työelämä on luotava terveelle pohjalle

2000-luvulla olemme eläneet erilaisten kriisien aikaa: finanssikriisi, työllisyyden rakennemuutokset, sekä kaikkein viimeisimpänä koronaviruspandemia ja sen vauhdittama hyvinvointikriisi. Kaikkien edellä mainittujen ”sukupolvikokemusten” vaikutukset nuoriin ja elinkeinoelämään näkyvät tälläkin hetkellä koko Suomen tasolla – ratkaisuja näihin kriiseihin on kuitenkin etsittävä kunnissa. Viime ajat ovat maalanneet synkkiä tulevaisuudenkuvia työelämään astuville nuorille, sillä nuorten asema työmarkkinoilla on heikentynyt koronapandemian myötä. Mitä Tampere voi tehdä, jotta nuoret osaajat pääsevät täysipainoisesti kiinni työelämään ja ovat mukana vahvistamassa Tampereen asemaa elinvoimaisena kaupunkina? 

Tampere on ihmisen kokoinen kaupunki ja Suomen halutuin muuttokohde, johon on helppo tutustua ja löytää oma paikkansa. Koulutustarjonta on meillä erittäin monipuolista ja opetus laadukasta, minkä lisäksi meiltä valmistuu oman alansa kovia osaajia. Tampereen ongelma ei siis ole suinkaan se, etteivätkö nuoret haluaisi tulla ja jäädä Tampereelle – ongelma on se, ettei osaamista vastaavaa työtä ole tarjolla. Tällä hetkellä liian moni nuori osaaja joutuu muuttamaan Tampereelta työn perässä muualle, vaikka he haluaisivatkin jäädä tänne. Tämä pätee myös kansainvälisiin opiskelijoihin. Samaan aikaan työvoimapula ja nuorisotyöttömyys Tampereella jatkavat kasvamistaan.

Ristiriita osaamisen ja tarjolla olevien työpaikkojen välillä ei ole kuitenkaan ainoa ratkaistava ongelma: nuorten on yhä vaikeampi päästä kiinni harjoittelupaikkoihin saati sitten ensimmäiseen työpaikkaan, mikä olisi ratkaisevaa koko tulevan työuran kannalta. Tämä huolestuttava trendi näkyy erityisesti kulttuuri- ja palvelualalla. 

Hyvinvointikriisi pitää ratkaista

Talouden elpymisen kannalta tärkeintä on, että elinkeinoelämä Tampereella palautuu ja yritykset pääsevät samalle tasolle kuin ennen koronaa. Kun elinkeinoelämä palautuu, myös Tampereen työllisyystilanne paranee, ja kunta saa lisää veronmaksajia elvyttämään taloutta. Taloutta ei kuitenkaan elvytetä ilman hyvinvoivia kuntalaisia.

Nuorisotutkimusseuran selvityksen mukaan näin matalaa elämän tyytyväisyyden tasoa ei oo mitattu kertaakaan sitten vuoden -97, jolloin asian mittaaminen aloitettiin. Etäopintojen myötä moni opiskelija on jäänyt yksin, mikä on omiaan kasvattamaan sekä hyvinvointi- että osaamisvelkaa: erityisesti ammattiin opiskelevien nuorten on äärimmäisen tärkeää päästä kehittämään työssä vaadittuja taitoja sekä lähiopetuksessa että työssäoppimisessa. Epävarmuus omien taitojen riittävästä kehittymisestä johtaa nuoret pahimmillaan uupumukseen jo ennen työelämään astumista.

Tampereen on viimeistään nyt herättävä valtavaan hyvinvointikriisiin ja päättää, haluammeko nähdä työelämässä rikkinäisiä ja huonosti voivia nuoria, vai hyvinvoivia, ja tätä kautta luovempia ja tuottavampia, osaajia. Me tarvitsemme paremmat mielenterveyspalvelut, joihin pääsee matalalla kynnyksellä. Esimerkiksi terapiatakuu ja sen toteutumisen varmistaminen on konkreettinen toimi, jolla Tampere voi tukea nuoria osaajiaan.

Tampereen elinkeinoelämän pitää monipuolistua

Jotta nuoret osaajat löytävät paikkansa Tampereelta ja voivat jäädä tänne, elinkeinoelämän tulee vastata nuorten työllistymistarpeita. Tällä hetkellä iso ongelma on se, että nuorten työllistymistarpeet ja avoimet työpaikat eivät kohtaa. Tampere on kasvukaupunki, jolla on potentiaalia olla yhä houkuttelevampi ympäristö elinkeinoelämälle: tarvitsemme enemmän tietoa yritysten toiveista ja tarpeista, jotta voimme tehdä niitä päätöksiä, joilla elinkeinoelämä saadaan kukoistamaan. Houkuttelevuuden lisäksi Tampereen on varmistettava kaupungin toimivuus yrittämisen kannalta. Tämä pohja rakennetaan verotuksella, kaavoituksella ja toimivalla infralla, mistä ratikan rakentaminen on loistava esimerkki – Tampereen tuleekin olla saavutettava ja viihtyisä miljöö sekä startupeille että suuremmille yrityksille. Toisaalta keskiössä ovat myös tiedolla johtaminen ja digipalvelut: kaupunki tarvitsee uskottavan tietojärjestelmäkokonaisuuden, joka helpottaa palveluiden järjestämisen lisäksi myös elinkeinoelämän toimintaa. 

Lyhyellä aikavälillä Tampereen on keskityttävä varmistamaan se, että kaupungin yritykset pystyvät palautumaan korona-ajasta, sillä bisneksen elpyminen mahdollistaa myös yhä useamman nuoren työllistämisen. On keskeistä, että yritykset kantavat yhteiskuntavastuunsa ja tarjoavat nuorille pääsyn työelämään. Hyvinvointikriisin ratkaiseminen puolestaan on elintärkeää, jotta Tampereen elinkeinoelämä voidaan rakentaa kestävälle pohjalle, jossa sekä yritykset että osaajat voivat hyvin.