Kestävä liikkuminen on jokaisen tamperelaisen etu

Tampereella tehtävien matkojen määrä kasvaa joka vuosi merkittävästi. Tampereelle muuttaa vuosittain 3000 uutta asukasta ja tamperelainen tekee keskimäärin 3,1 matkaa vuorokaudessa. Tampereen liikenteen kehittämisessä tulisikin varautua liikkumisen lisääntymiseen yli 9000 matkalla päivittäin. Liikennettä tulee kehittää tulevaisuuden ehdoilla niin, että huomioimme Tampereen kasvun ja viihtyisyyden. Meidän pitää myös ymmärtää, miksi ihmiset liikkuvat ja miksi he valitsevat tietyn liikkumisen muodon.

Kestävien liikkumismuotojen eli jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkutapaosuus Tampereella on 43 prosenttia. Tamperelaisista asuntokunnista kolmasosa on autottomia, mikä osittain selittää kestävien liikkumismuotojen osuutta. Alla on esitetty eri liikkumismuotojen kulkutapaosuudet syksyn arkipäivänä vuonna 2016.

  • Joukkoliikenne 13 %
  • Kävely 31 %
  • Pyöräily 10 %
  • Autoilu 44 %

Tieliikenne aiheuttaa yli neljäsosan Tampereen päästöistä ja tähän voimme vaikuttaa liikenteen kehittämisellä. Investoinnit liikenteeseen Tampereella tulee kohdistaa nimenomaan kestävien ja vähäpäästöisten liikkumismuotojen tukemiseen. Puolen vuoden päästä liikennöinnin aloittava ratikka on malliesimerkki siitä, miten kestävää liikkumista voidaan edistää kaupungeissa. Ratikka tukee tiivistä kaupunkikehitystä ja lisää Tampereen viihtyisyyttä. Se on merkittävä investointi ja siitä tulee keskeinen osa liikkumista Tampereella. Kestävät liikkumismuodot vievät vähemmän kaupunkitilaa ja lisäävät kaupunkien viihtyisyyttä.

Liikenteen kehittäminen kestävään suuntaan on myös tasa-arvoteko. Kun kävely on turvallista, lapset voivat liikkua itsenäisemmin.  Esteettömyys puolestaan tukee vanhempien ja liikuntarajoitteisten henkilöiden liikkumista. Kun tähän yhdistetään toimiva ja täsmällinen joukkoliikenne, liikkumisen ympäristö laajenee.

Autonomistus kasvaa asteittain, kun siirrytään ydinalueesta poispäin. Laaja ja täsmällinen joukkoliikenne sekä laadukkaat pyöräväylät helpottavat autoilun vähentämistä. Tampereen liikenteen kehittämisessä ei voida miettiä vain kaupungin sisäisiä matkoja vaan meidän pitää mahdollistaa liikkuminen kestävästi tänne ja täältä pois. Lähijunaliikenteen parantaminen ja siihen tehtävät investoinnit helpottavat kuntien välistä liikkumista yhä useammalle.

Liikenteen kehityksessä unohdetaan usein sen kansanterveydelliset vaikutukset. Vain joka neljäs suomalainen saa riittävän määrän kestävyysliikuntaa. Kun arkiliikunnan määrä kasvaa, ihmisten hyvinvointi paranee. Meidän on panostettava siihen, että arkiliikunnan lisääminen on helppoa niillä matkoilla, jotka kuljetaan jo muutenkin. Jos liikkumattomien osuus pienenee puolella nykyisestä, se tarkoittaa yli miljardin euron säästöjä vuosittain Suomessa. 

Erityisesti pyöräilyn tukemisella voidaan saavuttaa edellä kuvattuja hyötyjä. Tämän lisäksi pyöräily on helppo ja halpa vaihtoehto liikkua sekä usein nopein vaihtoehto lyhyillä matkoilla. Pyöräily on nopeasti kasvussa oleva liikkumisen muoto erityisesti sähköpyöräilyn yleistyessä. Kasvua hidastaa kuitenkin se, että liikennesuunnittelussa ei painoteta pyöräilyä tarpeeksi. Pyöräilyn huomioiva liikennesuunnittelu onkin tutkitusti tehokkain keino lisätä pyöräilyn osuutta liikkumismuotona.

Kestävän liikkumisen tukeminen on jokaisen tamperelaisen etu. Tulevina vuosina meidän on tehtävä merkittäviä panostuksia, jotta yhä useampi tamperelainen voi valita sellaisen liikkumisen muodon, joka helpottaa hänen arkeaan ja tukee hyvinvointia.

Lähteet:
Traficom
Tampereen kaupunki
UKK-instituutti