Koonti yhdyskuntalautakunnasta 2/2021

Tällä kertaa pureudumme erityisesti pyöräilyn yleisuunnitelmiin, asemakaavoihin liittyvään päätöksentekoon sekä Ruotulan alueen kehitykseen. Voit tutustua 28.9. pidetyn kokouksen pöytäkirjaan täältä.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen sekä viherympäristö ja vapaa-ajan palvelut tulevat kantakaupungin vaiheyleiskaavan teemoiksi. Tämä tarkoittaa, että jatkossa yleis- ja asemakaavojen valmisteluun kuuluu ilmastovaikutusten tarkastelu. Tampereen ilmastotyön kannalta tämä on yksi iso ja tärkeä askel kestävään suuntaan! 

Kaavoituksessa on valmistelussa monia mielenkiintoisia kaavoja, kuten Nurmi-Sorila, jonne on suunniteltu uutta kaupunginosaa 13 000 asukkaalle. Yleiskaavatyö edistyy myös vauhdikkaasti ja tänä vuonna asetetaan sen tavoitteet pormestariohjelman ja kaupunkistrategian linjojen mukaan. Ensi vuosi kuluu työn valmistelussa ja tarkoituksena on, että työ hyväksytään 2024. 

Seuraavassa kokouksessa pääsemme seuraavaan mielenkiintoiseen aiheeseen kiinni eli Pispalan kaavoitukseen. Kiinnostavia valmistelussa olevia asemakaavoja ovat muun muassa Kaleva-Hakametsä-paikalliskeskuksen ydinalue sekä Hervannan kampus ja VTT:n alue. Kampuskehityksen tavoitteena on aktiivinen kampusalue, jossa halutaan tukeutua kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen. Tämä on mainio kehityssuunta ja lisää varmasti kampusalueen viihtyisyyttä entisestään!

Suunnittelu on yhteensovittamista

Ajankohtaisissa keskusteltiin Ruotulan alueen kehittämisestä, joka on ollut viime aikoina pinnalla muun muassa frisbeegolf-harrastajien tekemän adressin osalta. Se on suoraan sanottava, että kyseessä ei ole helppo kaupunkikehittämisen kohde, sillä alueen suhteen eri tahoilla on vahvat intressit. Käynnistyneen yleissuunnittelun tarkoituksena onkin hakea erilaisia vaihtoehtoja maankäytölle. Alueella tulisi sovittaa yhteen alueen luontoarvot, frisbeegolf, golf sekä asuminen eikä se ole helppo paletti. Lisäksi tähän linkittyy kansallisen kaupunkipuiston rajaus ja kaupunki hakeekin lykkäystä kaupunkipuistoon, jotta Ruotulan alue saadaan ratkaistua.

Samaan aikaan kehitetään Alasjärven aluetta, joka linkittyy Ruotulan suunnitteluun, sillä tästä alueesta olisi tarkoitus tulla keskitetty liikunta- ja urheilualue. Ruotulaan liittyvässä keskustelussa ihmetyttää se, että frisbeegolfradan siirtämisestä puhutaan todella paljon eli vaikuttaa siltä, ettei sen pitämistä nykyisellä paikalla oikein edes harkita. Toivotaan, että väärässä ollaan.

Kohti pyöräilykaupunkia suunnitelma kerrallaan

Hyväksyimme kokouksessa kaksi pyöräilyyn liittyvää yleissuunnitelmaa: Suokadun ja Sotkankadun sekä järjestelyjen parantamista Hervannan valtaväylällä, Hallilantiellä ja Nekalantiellä. Suokadun ja Sotkankadun suunnitelma lupaa erittäin hyvää pyöräilylle ja viihtyisälle kaupunkitilalle Amuriin. Alueelle saadaan siis ensi vuonna ihan oikea pyöräkatu! Se parantaa etenkin liikenneturvallisuutta ja parantaa pyöräilyn ohella myös jalankulun olosuhteita. Kadusta tulee hieno esimerkki, kuinka turvallisempaa ja viihtyisämpää kaupunkia luodaan!

Hervannan valtaväylän, Hallilantien ja Nekalantien kehittämisessä tähdätään jalankulun ja pyöräliikenteen turvallisuuden sekä pitkämatkaisen pyöräliikenteen sujuvuuden parantamiseen. Keskeinen muutos näillä reiteillä on nykyisten yhdistettyjen väylien erottaminen jalkakäytäväksi ja pyörätieksi. Seuraavaksi siirrytään kohti katusuunnitelmia, joihin jokainen pystyy vaikuttamaan vielä, joskin ne toki pohjaavat yleissuunnitelmiin.

Asemakaavojen avulla kohti uusia ratkaisuja

Asemakaavat ovat keskeinen osa lautakunnan toimintaa ja jokaisessa kokouksessa niitä asetetaankin nähtäville tai hyväksytään. Tällä kertaa erityisen monipuolista keskustelua heräsi Takojankadun sekä Messukylän päiväkodin kaavasta. Yhdyskuntalautakunnan tehtävänä on tarkastella etenkin sitä, onko kaava toimiva ja edustaako se haluttua kaupunkisuunnittelua eikä tehdä suunnittelua uudelleen. 

Messukylän keskustelussa sekä kiiteltiin puurakentamista että samalla toruttiin sitä, koska osalle ei olisi kelvannut asemakaavassa havainnekuvana esitetyn rakennuksen sijoittaminen historialliselle alueelle. Lisäksi tarkennusta haluttiin siihen, onko liikenne kaavan alueella turvallista. Muun muassa päiväkodin saattoliikenteen paikat on suunniteltu mainiosti ja liikenneturvallisuus on huomioitu kaavan kehityksessä. Monipuolisen keskustelun jälkeen kaava hyväksyttiin.

Takojankadun kaava hyväksyttiin yksimielisesti, joskaan sitä ei olisi keskustelun alussa uskonut. Osan mielestä kaava ei toteuta “alueen omaleimaisuutta”. Tässä kaavassa on huomioitava erityisesti alue, johon rakennetaan, nimittäin alueeseen liittyy moninaisia reunaehtoja aina muinaisjäänteistä lähtien. Asemakaavan suurempaan muutokseen liittyvä keskustelu tuli kuitenkin aivan liian myöhään ja hieman yllättäen, sillä kaava on ollut tälläkin lautakunnalla käsittelyssä. Asemakaavan palauttaminen valmisteluun ei ole myöskään ihan pieni asia: se on aina pois jostain muusta kaupunkikehityksestä. Positiivista on kuitenkin se, että meillä on monipuolinen lautakunta, jossa keskustelua on niin asiasta kuin asiasta! 

Ensi kerralla palataan muun muassa Pispalan kaavoituksen tilannekatsauksen kera.

Edellinen
Edellinen

Insinöörit ilmaston puolesta -blogisarja: Tinsku Mikkonen

Seuraava
Seuraava

Koonti yhdyskuntalautakunnasta 1/2021