Meidän pitää suunnitella kaikille aisteille
Miltä käyttöliittymä näyttää? Mihin osioihin katse keskittyy? Kuulostavatko nämä kysymykset tutuilta? Itselleni nämä ovat ainakin tuttuja monesta katselmoinnista ja omasta ajattelusta.
Viime aikoina olen havahtunut erityisen paljon siihen, kuinka vahvasti käyttöliittymä suunnitellaan visuaalisuus edellä. Tällainen suunnittelu on kuitenkin yksipuolista. Visuaalisuuden painottuessa keskitytään erityisesti katsomaan asioita ja pohtimaan, miltä ne näyttävät, onko harmonia kohdallaan ja asettuvatko komponentit kauniisti. Kaikki palvelun tai sivuston käyttäjät eivät kuitenkaan näe ja visuaalinen suunnittelu ei tee palvelun käyttämisestä heille sujuvaa. On kuitenkin huomioitava, että visuaalisella suunnittelulla on merkittävä vaikutus saavutettavuuteen, mutta se ei yksistään riitä.
Suunnittelijan tulee ottaa huomioon, minkä muiden aistien avulla palvelua käytetään ja miten voidaan suunnitella muillekin aisteille. Osalle käyttäjistä tärkein aisti on näön sijaan kuulo ja osalla tunto. Palvelun käytössä voidaan myös käyttää erilaisia välineitä: osalle paras on hiiri, joillekin näppäimistö ja toiselle taas puheohjaus. Se, että ymmärtää laajemmin digipalveluiden käyttäjiä ja erilaisia tapoja käyttää palveluita, on tärkeä pohja saavutettavuudelle ja eettiselle suunnittelulle.
Mitä hyötyä kaikille suunnittelusta on?
Ensinnäkin suunnittelija voi varmistua, että hänen suunnitelmansa eivät aiheuta tai lisää ongelmia osallistua yhteiskuntaan vaan suunnitelmat pitävät kaikki mukana. On merkityksellistä, että kaikilla on yhtä helppoja tapoja osallistua: olisiko reilua, että kirjaston aineistot, olivatpa ne fyysisiä tai digitaalisia, olisivat vain osalle mahdollisia käyttää?
Toiseksi digitaalisten palvelun avulla voidaan helpottaa monien elämää ja lisätä itsenäisyyttä. Esimerkiksi isossa tai järjestykseltään muuttuneessa kaupassa käymisen sijaan voi olla helpompaa ja mukavampaa tilata ruuat kotiin. Ruuan verkkokauppa tarjoaa esimerkiksi näkövammaisille aidon mahdollisuuden valita ja vertailla ruoka-aineita sekä tutkia ravintosisältöjä ja kilpailuttaa hintaa. Aiemmin näin laaja toiminta ei ole ollut mahdollista itsenäisesti.
Kolmanneksi suunnittelijan oma ammatillinen osaaminen kasvaa. Lisäksi saadaan tehtyä laadukkaampia ja laajemmalle yleisölle olevia palveluita, millä on merkitystä myös palveluntarjoajan maineeseen.
Miten voidaan varmistaa, että palvelu ei jätä ketään ulkopuolelle?
Tee käyttäjätestejä. Hanki testaajiin monipuolisesti ihmisiä eri taustoista, erityisesti heitä, joilla voi olla vaikeuksia palvelun käyttämisessä tai jotka voivat unohtua palvelua kehittäessä. Tässä kohtaa on myös tarpeen tunnistaa oman tiimin moninaisuus tai sen puute: pohtikaa yhdessä ja avoimesti, keiden ääni ei kuulu palvelua kehittäessä.
Hanki ymmärrystä siitä, miten eri apuvälineitä käytetään ja mitkä voivat olla suurimpia esteitä erilaisille käyttäjille. Ymmärrä myös, mitkä toiminnot ovat erittäin tärkeitä erilaisille käyttäjille. Osalle esimerkiksi hakutoiminto voi olla todella tärkeä, jos sivusto on monimutkainen ja sisältää paljon tietoa. Ymmärrä, miten erilaiset rajoitteet vaikuttavat palveluiden käyttöön: esimerkiksi muistiin liittyvät rajoitteet vaikuttavat omalla tavallaan ja näkövammojakin on paljon erilaisia. On tärkeää huomioida, miten esimerkiksi näppäimistön käyttäjät voivat ohittaa halutessaan monimutkaisia tai pitkiä sisältöjä: on turhauttavaa joutua näppäilemään läpi itselleen turhan sisällön.
Tutustu myös komponenttitason merkitykseen: miksi esimerkiksi painikkeen ja linkin ero on merkittävä. Kun käyttöliittymässä muuttuu jotain, pitäisi käyttää painiketta ja kun käyttäjä siirtyy uuteen näkymään, käytetään linkkiä. Hanki tietoa siitä, millaisia komponentteja kannattaa käyttää missäkin tilanteessa ja miten ne käyttäytyvät esimerkiksi ruudunlukijan kanssa. Merkitse selvästi suunnitelmiisi erilaiset rakenteet, kuten otsikoiden järjestys.
Huolehdi palvelun rakenteellisesta yksinkertaisuudesta ja selkeydestä. Se ei riitä, että palvelu näyttää kauniilta vaan sen rakenteiden pitää olla myös selkeitä. Tämä jos mikä on kaunista myös koodissa ja lopulta esimerkiksi ruudunlukijalle!
Selvitä käyttäjäkokemuksia. Miten palvelu toimii oikeissa käyttötilanteissa erilaisilla käyttäjillä? On erittäin tärkeää huomioida, että selkeistä merkinnöissä (label) on hyötyä niin näkevälle kuin ruudunlukijan tai puheohjauksen käyttäjälle. Esimerkiksi puheohjauksessa merkintä yhdistyy oikeaan komponenttiin ja näin aktivointi puheohjauksella on mahdollista. Toinen huomionarvoinen esimerkki on aktivoitavien komponenttien koko: jos painiketta tai linkkiä pitää pystyä koskettamaan, sen tulee olla tarpeeksi iso. Suunnittelun tueksi löytyy hyviä ohjeita esimerkiksi Androidilta tai Applelta. Lue lisää Androidilta (EN) tai Applelta (EN).
Millaisia tunteita aihe herättää sinussa?
Tämä on kysymys, jonka kysyn usein, kun koulutan saavutettavuudesta. Kysymykseen voi olla monia erilaisia vastauksia. On mielestäni tärkeää havainnoida omia tunteitaan ja pohtia, mistä ne aiheutuvat. Jos saavutettavuusvaatimukset tuntuvat pelottavilta, ahdistavilta tai kuormittavilta niin mistä se johtuu? Koetko, että työhösi tulee taas lisää jotain, mille ei ole kunnolla aikaa tai et oikein tiedä mistä aloittaa?
Jos voin lohduttaa, jokainen meistä on ollut jossain kohtaa siinä pisteessä, että aihe on ollut itselle uusi. Uutta tietoa voi onneksi omaksua pala kerrallaan eikä kukaan ole hetkessä mestari saavutettavuudessa. Digitaalisuuden merkityksen kasvaessa yhteiskunnassamme on kuitenkin tärkeää, että jokainen meistä on hetki hetkeltä ensin enemmän tietoinen saavutettavuudesta ja sen jälkeen osaavampi aiheen kanssa.
Suunnittelijana on paljon valtaa ja se tarkoittaa myös päätöstä siitä, ketkä pystyvät käyttämään palveluita ja ketkä suljetaan ulkopuolelle. Esimerkiksi jos työssä käytettävät palvelut eivät ole saavutettavia, rajoitamme eri taustoista tulevien ihmisten mahdollisuutta työllistyä tai tehdä yhdenvertaisesti töitä.
Kun teemme saavutettavia palveluita, pidämme kaikki mukana. Se on yhteiskunta, jota ainakin itse haluan olla mukana rakentamassa.
